Eräässä TV-Showssa esiintyi hiljan teatteritaiteen maisteri, joka oli kouluttanut itsensä myös - psykoterapeutiksi!
Eikä juontaja ihmetellyt kuin ilmeistä "työn määrää", osasihan ko. psykoterapeutti psykoloogista fraasikieltä sarasvuomaisesti - sarasvuolaasti.
Samalla Suomeen KELA-lääkärien komennossa puuhataan maailman tiukinta "puoskarilakia". Lääkärithän sen tietävät, koska puoskari on alkuaan heidän oma sisäpiirin terminsä - kiellettyihin lääkärileikkeihin kuuluva!
Lääkärit ovat aikoinaan kieltäneet rehellisen psykologisen ja henkisen parantamisen Suomessa lailla, jota heidän johdollaan ollaan tiukentamassa. Kun professorini jo parikymmentä vuotta sitten totesi, että "tietysti psykologit ovat ainoita yliopistollisesti niin hyvin koulutettuja, että he ovat myös niitä - jotka ainoina saisivat antaa psykoterapiaa" niin kyseinen lausunto loukkasi psykiatreja.
Psykiatri on siis lääkäri, joka erikoistuu jonkin aikaa loppukoulutuksessaan - mielisairauksiin! Eli lääkkeitä määräävään pystyvänä lähinnä niiden lääkitykseen. Psykiatrit ovat saaneet muut lääkärit - tukemaan itseään, koska korppi ei korpin silmää - muuta kuin lääkitsee!
Ns. psykoterapiakoulutus - vuosia kestävää viikonloppukurssitusta kahvikuppeineen - kehitettiin mielenterveyden alan lääkäreille, että he tajuaisivat paremmin myös kyseisten "tautien" syntyhistorioita ja taustoja.
Psykologit eivät saa tehdä KELAN RAHALLISESTI HALLINNOIMAA NIMIKETTÄ - psykoterapiaa! Jota nykyään kuka tahansa saa ei-yliopistollisen koulutuksen puutteesta huolimatta tehdä kunhan käy pakolliset vuodet "vihkiytymässä". Sen jälkeen lääkäripsykiatrit määräävät tapaukseen pakolliset lääkkeet! Ja valtio maksaa - psykoterapiakoulutuksen huippuunsa korottamat hinnat!
Ja tätä ei kukaan kehtaa sanoa psykologian "puoskaroinniksi"!
keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Veltto antaa palaa psykiatreja hyvin mustavalkoisesti syyllistäen vain mielialalääkkeiden reseptiautomaateiksi. Itse kuitenkin olen ammattieni kautta tutustunut niin psykologeihin kuin psykiatreihinkin. Kokemukseni on että psykologit vain pyörittelevät asioita ja ihmisiä eivätkä ota kantaa oikein mihinkään. Korkeintaan toteavat asiakkaalleenettä eihän se ole sinun vikasi, vaan yhteiskunnan. Sen sijaan olen nähnyt psykiatrien antavan selviä ohjeita ja sanoneen selvän kantansa, ja jopa määräämättä mitään kemiallisia lääkkeitä. Summasummarum: Ammatilliset kokemukseni psykiatreista ovat paremmat kuin psykologeista.
Tiedätkö, minulla oli kerran tuolla mielenterveyskeskuksella lääkäri, josta tykkäsin aivan valtavan paljon ja halusin että hän menee psykoterapiakoulutukseen ja rupeaa mun terapeutiksi. Mutta ei ruvennut, koska hän haluaa olla vain lääkäri ja hoidella niitä lääkehommeleitansa vain ja minulle tuli tästä jutustasi mieleen se, että tällä tavalla kun mistä mainitsit, toimitaan myös Joensuun mielenterveyspolilla. Muutenkin touhu oli sitä, että minulla jos oli paha olla ja ahdisti, niin silloin vain lääkkeet oli ratkaisu siihen ongelmaan ja se minua hieman ihmetytti kun joka asiaan vaan lääke ja lääke, joku kemiallinen myrkky laitetaan ratkaisuksi vaikka se ei poista ongelmaa yhtään.
Joo. Oon puoskarilaissa samaakin mieltä kuin Weltto, mutta oon ymmärtänyt niin, että on myös olemassa vaihtoehtohoitoja, joilla ei ehkä tarvitsisi olla rekistereitä eikä antaa pätevyyttä lääkehoitoon. Siis näitä missä on kyse jostain litkusta, jossa on 1:1 000 000 osa jotain pajunkuorta ja sit se auttaa johonkin.
Terapiasta olen sitä mieltä, että se on traumaattisiin ja kasvatuksellisiin ongelmiin ainoa parantava "lääke". Suomessa 700 000 ihmistä söi vuonna 2007 mielenterveyslääkkeitä, eikä niillä porukka parane. Turruttaa vaan mielen ja apu voi olla hetkellistä.
Nyt kuitenkin psykologit, kuten myös psykiatritkin ovat ihmisiä ja joistain terapioista ei ehkä apua ole, eikä kaikkiin mielenterveysongelmiin. Joskus aivokemia mättää ja silloin oikea yhdistelmä kemiaa voi auttaa. Itse olen joskus jopa henkiä pelastanut keskustelemalla ja useiden elämänlaatua parantanut. Ei mulla titteliä ole, enkä ole kyllä titteliä hakemassakaan. Silti olen ollut apuna sellaisellekin, jolle psykiatrit eivät ole mahtaneet mitään.
Väittäisin, että jokainen keskustelu on parempi kuin jäädä yksin asiansa kanssa. Pitäisi ehkä terapiat irroittaa vaihtoehtohoidoista, vaikka kyseessä olisikin joku vaihtoehtoinen terapia. On eriasia saada pajunkuorijuomaa johonkin sairauteen, kuin saada henkistä apua mielen ongelmiin.
Tervehdys, tässä aiheeseen liittyvä artikkelini:
http://forum.bonekobrothers.com/yleinen/sossun-joululahja-12-euroa-toimeentulotukea-ei-vuokraa-eika-sahkoa/
Lähetä kommentti